|
”Suomen kieli on kaunis, rikas, monipuolinen ja taipuisa kommunikaatioväline.”, todettiin alkuvuoden Kansanradio – radio-ohjelmassa. Suomalaisten vaattureiden ammattikieli on viimeisen 130 vuoden aikana kehittynyt, ja varmasti kehittyy tulevaisuudessakin. Ruotsin, saksan ja englannin kielet on jättäneet vaikutuksensa ammattitermistöön; esimerkkinä tästä ruotsin kielen skräddare taipuneena kraatariksi ja stadin slangissa skrutariksi. Tässä tekstissä käsitellään kahta suomenkielistä vaatturiammattikirjaa – vuonna 1898 ilmestyi J.P. Thorntonin Miesten pukimien oppikirja ja vuonna 1929 Yrjö Luomajoen Miesten pukimien leikkaajan oppikirja. Katsauksen 1800-luvun lopun termeihin tarjoaa englannista suomeksi käännetty J.P. Thorntonin Miesten pukimien oppikirja, jonka on kääntänyt D.K. Fyrlander. Alkupuheen mukaan suomenkielistä räätälinammattia käsittelevää kirjateosta ei ennen vuotta 1898 ollut. Kirjan kääntämistä englannista suomeksi kuvataan uudisviljelijän työhön, koska ammattisanastoa eikä vakiintuneita nimityksiä ollut. Vuonna 1929 korjattiin Miesten pukimien leikkaajan oppikirja – alkusanojen mukaan suomenkielisen alkuperäiskirjallisuuden puutos Yrjö Luomajoen laatimalla ja Aarne Lehdon kuvittamalla teoksella. Käytetty ammattikieli eroaa jo monin paikoin J.P. Thorntonin kirjan kielestä ja vastaa paremmin nykyisinkin käytettyä kieltä. Tämän päivän lukijaa saattaa hymyilyttää ääneenkin näiden kirjojen sisällysluettelo. Thorntonin kirjassa on käytetty termiä ruumiikas vartalo, joka kuvaa kauniisti vatsakkaan ihmisen vartalon muotoa. Pliitikäs ei jäänyt käyttöön laajemmin, vaikka voisi hyvin sopia 2000-luvun sanastoon englannin kielen vaikutuksen takia. Kaksinappirivinen takki on keventynyt kaksiriviseksi takiksi. Nyökkäpäinen ruumis kuulostaa karulta, joskin kuvaa erittäin hyvin tämän päivän älypuhelimella viihtyvää ihmistä, jolla pää työntyy eteenpäin – nykyisellä kansankielellä someniskaa. Laitetaan ylikaikkiset housut jalkaan ja nautitaan suomen kielen rikkaudesta! Vaatturi-sanan syntyyn voi käydä tutustumassa: Lähteinä käytetyt teokset: Miesten pukimien leikkaajan oppikirja – Yrjö Luomajoki, kuvitus Aarne Lehto – Otava 1929 Miesten pukimien oppikirja – J.P. Thornton (suom. D.K. Fyrlander) Helsingin räätäli- ammattiyhdistyksen kustantama 1898 |
